perjantai 29. lokakuuta 2010

Alakerrasta ihan pientä












Kaikkia pieniä juttuja sinne vaan kertyy... Uusimpina Maisan taikapossu taideteos tuomaan väriä rappusiin, ja Livinkistä kävin eilen kaappaamassa ihanan kauan haaveillun Mailegin ankan pukuhuoneen pyyhetikkaiden ylimmälle rapulle istumaan. Onneksi niitä oli vielä etten jäänyt nuolemaan näppejäni! Vanhempia yksityiskohtia ovat nuo "ruumishuoneen" avaimet. Ne on hulvattomat, ja tuo kylmä kellarihuone on jo lastenkin suussa ruumishuone :D Hyvä säilytyspaikka saunajuomille, ja sinne olisi jossain vaiheessa tarkoitus remontoida semmoinen viihtyisä vilvoitteluhuone. Avaimet ovat oikeasti vanhat ruumishuoneen avaimet, kiitos niistä tuttavaperheen Millalle, ne ovat aiheuttaneet paljon pienen kauhun sekaista ihastelua :) Pukuhuoneen tuuletusritilän luona virnuilee saunapeikon morsian kiiluvine silmineen..

Pahoittelen jälleen kuvien kehnoa laatua :( Inhottaa kun alakerrassa olisi paljon kaikkea kuvattavaa, mutta innostus loppuu huonoihin kuviin. Yrittäkää kestää.

perjantai 15. lokakuuta 2010

TERVEellistä

Kävin tässä joku aika sitten raskausaikaisen diabeteksen takia kontrollitarkastuksessa jossa kaikku muu oli ok, mutta kolesteroli arvot olivat hieman koholla. Ei paljon eikä hälyttävästi, mutta kumminkin pisti miettimään tuota ruokavaliota.
 Kovia rasvoja tulisi välttää, vaihdat meetvurstin kinkkuun - Mistä se tiesi että käytän paljon meetvurstia?! Näkyykö se päällepäin jostakin vaikka on ihan normipainoinen pienellä pömppövatsalla :D
 Huvitti

Tiedän että miun heikkous on justiinsa nuo eläinperäiset kovat rasvat ja ihan liika SUOLA jokapaikassa. Mie oon joku suola addikti, missään ei oo liikaa suolaa. Ei edes venäläisissä suolakurkuissa, jotka oikeesti on aika suolaisia.

Tein lupauksen että skarppaan nyt tässä ruokavaliojutussa. Kyse ei varmastikkaan oo miun kohdalla hirmu isosta muutoksesta. Liikun tarpeeksi, ei ylipainoa, joten eiköhän nuo saada aisoihin.

Isäni sanoi että neljä mantelia päivässä alentaa kolesterolia. Antoi vielä pussilisen manteleita mukaan (rajan takaa tuotuja, ovat hirmu edullisia siellä) Neljä kuulostaa aika vähältä ihmisen kokoisessa ruhossa... Njaa - kokeiltavahan se on kumminkin. Vaarana on vaan se että niitä menee enemmän kun neljä päivässä ja pömppis paisuu :D










Keittiöön on hiipinyt uutena värinä vihreä.
Ei pelkästään vanha turkoosinvihreä, vaan ihan oikea vihrrreä!

Katotaas korjailenko joulua kohden vähän syrjempään.






tiistai 12. lokakuuta 2010

Painavaa puuta...

ja vallan tosivanhaa! Yllättäen taas siskoni asialla, oli bongannut miulle tän penkin jostain heinävintin uumenista. Joskus oli ollut puhetta että pesuhuoneeseen tarvittais penkki, uusi ei kelpaa. Sen täytyisi olla samaa paria lauteitten kanssa, jotka on siis vanhoista lattialankuista tehdyt. Täytyisi siis löytää elämän rouhima, puun värinen piskuinen penkki. Ja semmoinenhan tää on :)

Kuvat on taas surkeempaakin surkeemmat kun ei tuolla kellarikerroksessa valo vaan riitä. Kauheita keltaisia ja sumeita. Ei saa penkki oikeutta näissä...

Penkin alla olevassa kiulussa on pesuaineet piilossa. Ensin meinasin hyllyä seinälle, mutta parempihan on että putelit on tuolla piilossa. Sitäpaitsi ei mahdu mitään ylimääräisiä ja puoliksi käytettyjä törpäköitä, joita yleensä on pesuhuone pullollaan.

Kiviseinän ja laatan yhtymäkohdasta puuttuu edelleen se rouhea hirsi, kun ei oo löytyny sopivaa. Sen täytyy olla sopivan sävyinen laatan ja kiven kanssa. Etsinnät jatkuu, laitetaan paikalleen kun sopiva löytyy - ja joskushan se löytyy kun malttaa vaan odottaa (ei oo miun vahvimpia puolia)

Haluaisin vielä kiittää kaikkia jotka ovat muistaneet miuta erilaisilla tunnustuksilla!
Yritän niitä poimia sopivan innostuksen iskiessä :)
Otettu olen kaikista!

Kiitos!






maanantai 11. lokakuuta 2010

Maanantaina

Onneksi pihalla on vielä jotain kukkapenkkejä joihin en oo puuttunut
Aika paljon väriä vaikka kukat on jo lakanneet kukkimasta maksaruohoa lukuunottamatta

Meillä on tehty kesän aikana tieremontti ohikulkevalle tielle. Hyvästi ihanat piennarkukat :( Kasvaahan ne kai takaisin joskus. Nyt on pientareet mulloksella kuten kuvan taustalla näkyvä penkka kertoo. Mutta tie on hyvä! Ennen niin kivikova kuoppainen tie on saanut uuden pinnan joka on kuin raviradalla konsanaan! Mukava heposilla ajella.




Picasan kanssa oon harjoitellut kollaasien tekoa. Mukavaa puuhaa joka vie täysin mukanaan. Pientä kalenteriprojektia varten harjoittelen. Tässä kollaasissa tytöistä haaveilee meijän Miku :) Muuten, palatakseni erääseen aiempaan postaukseen - se kuvassa näkyvä alimpana oleva hevonen kantaa nyt sitä meidän tulevaa juoksijaa! :) Viimeviikolla haimme mamman ja toukan tänne meidän leipiin, jossa se on nyt sitten vieroitukseen saakka. Toivotaan vaan ISOSTI että kaikki menee hyvin loppuun asti. 

perjantai 8. lokakuuta 2010

Kukkuu! :)

Ai että kun oon nyt tyytyväinen itteeni!
Istuin tähän koneelle ja tuli semmoinen olo että nyt sen teen - kirjoitan miun blogiparkaan joka on ollut unholan rojukopassa ainakin kuukauden.

Meidän syksyssä on ollut paljon touhua, lasten synttärit, sadonkorjuuta, hevoset on palanneet laitumilta talliin ja kesäpossut palautettu sikalaan. niisk :(  Tytöt aloittivat kumpikin kerhon ja ovat tykänneet kovasti.

Iltojen pimetessä olisi toiveissa saattaa alakerran remontti loppuun niiltäosin mitä jäi keväällä kesken. Pientä maalausta ja näpräystä siellä vielä olisi. Pikkuhiljaa on sinne hankittu kalusteita, viimeisimpänä sain siskolta pesuhuoneeseen aivan jumalaisen täydellisen, ajan moukaroiman puisen penkin. Siitä tosin puuttui yksi jalka mutta äkkiäkös sitä penkkiin yhden jalan... :D Pitääkin päiväsaikaan käydä kuvaamassa tämä kaunokainen.

Muutoin ei meidän hujanhajan huvikummussa ole ihmeitä sisustuksellisia muutoksia tapahtunut. Mummolameininki jyllää edelleenkin - haaveilen puisista lankkulattioista (joista on turha edes puhua) sekä muutamasta tapetti uudistuksesta (nekään ei tuu kuuloonkaan) Joten on tyydyttävä vatkaamaan vanhoja tavaroita paikasta toiseen ja haaveilemaan :)

Pihalla aloitin keväällä suuren "projekti kukkapenkin". Se oli koko kesän kesken - ja on edelleen. Tuskastuin sen valmiiksi saamattomuuteen toissaviikolla ja hätäpäissäni aloitin uuden "projekti kukkapenkin", joka on laajuudeltaan vähintään yhtä iso, ja sekin kesken! Voi elämä! Toivottavasti sataisi äkkiä lunta ja peittäisi nuo projektit alleen. Keväällähän ne sieltä sitten löytyy. Ompahan hyvät pohjatyöt tehty, pääsee kasvien laittoon sitten ajoissa. Sitäpaitsi tää kesä oli niin kuuma ja kuiva, että jos mie olisin jotain erehtyny istuttamaan, niin varmasti olisvat mennyttä miun kastelulla...

Tässä on muutamia sekalaisia kuvatuksia, ettei mee ihan tekstin tokutteluks.

Ihanan kuulaita syksypäiviä teille, YRITÄN palata PIAN!