torstai 17. helmikuuta 2011

Todistettavasti

Miun antiikkifarkut, ikää näillä reilut 
kymmenen vuotta.

Ja TAAS JALASSA!









Niin helpottavaa kun voi taasi istua KURTUSSA farkut jalassa, ilman että kauhea mahaköllikkä puskee farkkujen reunan yli syliin!




Ja olipahan eka kerta kun kuvasin itseäni peilin kautta kameralla ;)

Niin, ja haluan vielä tähän loppuun lisätä että tässä projektissa on taustalla vahvasti myös terveydellisiä syitä. Lähisuvussani on vaarallista aikuisiän diabetestä (joka itselläni antoi jo varoitusmerkkejä raskausajan diabeteksen muodossa), korkeaa verenpainetta ja sydänvikaa. Haluaisin ajoissa vaikuttaa siihen että välttyisin noilta mahdollisimman pitkään. Keskivartalolihavuus (paikka johon miulla tulee kaikki) on vaarallisinta lihavuutta ja altistaa noille kaikille sairauksille.  


Eli tässä ei oo pelkästään kysymys ulkonäöstä tai mukavasta olosta.


Tässä vielä kuva joka on otettu ennen joulua 
Näyttää että olisin raskaana.

Lihavahan mie en oo virallisesti ollu, mutta kaikki tästä näkee,
 mihin ne makaroonit menee... löysä paitakaan ei peitä tuota kumpua. :D

25 kommenttia:

nasba kirjoitti...

Tuo olisi mullakin tavoitteittessa - istua ilman järkkyä makkaraa...

Hitsi, että näytät hyvältä ja olet tosi hoikka! Wau! Hienoa ja onnea! :)

Liini kirjoitti...

Edellisen kommenttiin yhtyen; näytät hyvältä!

Ja hauskoja nuo peilin kautta otetut kuvat.

Katri kirjoitti...

Tosi hyvältä näyttää, ihan mahtavaa! :) Itsellä vielä vyötärön etsintä vaiheessa, mut kyllä mä täältä ponnistan. :D Nää kuvat muuten tsemppaa itseäkin jatkamaan projektia, kiitos!

Mökö kirjoitti...

Wau!
Itekin oon karpannut joulupäivästä, muutama viikko oli jumitusta, mutta muuten mennyt hyvin. Ja edelliseen postaukseesi yhdyn täysin, mahtava olo eikä ole nälkä!

Kadehdittava kroppa sulla kyllä on ;)

Anonyymi kirjoitti...

voi jeesus..

Villa Elina kirjoitti...

Hyvältä näyttää, täällä sama tavoite:-)

Milla kirjoitti...

Vautsi, -11kg ja noin lyhyessä ajassa!! Tosi mahtavaa!!

Oon itte hoikka/hoikahko ja jonkin verran tarkkailen syömisiä/painoani. Tosi usein kuulen kommentteja että "eihän sun ees tarvi kun et oo lihava"
Joo, mulla ei oo 10kg rengasta mahan ympärillä mutta en myöskään sellaista halua. Ihan terveydellisistä syistä/hyvän olon/jaksamisen kannalta..

Sullakin jos on sukurasitetta niin todella fiksua sairauksien ennaltaehkäisyä.
Voit olla ylpeä ittestäs! :)

T.Tuleva terkkari :)

FanniAuroora kirjoitti...

Onnittelut mahtavasta saavutuksestasi!!
Hyvältä näyttää!
Kokeilin kanssa tota vähähiilihydraattista mutta mulla se ei onnistu, kun en millään keinolla pääse karkista eroon=(

Miia kirjoitti...

-11kg noin lyhyessä ajassa!!! Luin äsken edellisen postauksen eka. Ihan mieletön lukema, voiko olla tod mahdollista tuossa ajassa. Ilmeisesti voi. Sain kyllä inspistä tästä mutta toteutuuko se käytännössä kohdallani, jää nähtäväksi. Onnea ♥

Kielo kirjoitti...

Peukut sulle, hienosti oot kyllä saanu laihdutettua. Itse yritän myös ylläpitää hyvää oloa itsellä!

MariLi kirjoitti...

Voi hitsi, kun itsekin pystyisi samaan.. Helppo olla onnellinen puolestasi! ..ja samalla vähän kateellinen.. ;)

anrinko kirjoitti...

Aivan MAHTAVA suoritus!!!
Näytät kyllä upealta. =)
Mutta ei tainnut ennenkään kovin iso olla. =)
Annat kyllä voimaa jatkaa omaa projektia saman asian tiimoilla.
Mulla pudotettavaa olisi useampi kymmen.

Anonyymi kirjoitti...

No voi vit..! Arvaapa olenko kade.. itse joulun jälk. pienensin ruoka-annoksiani ja en syönyt herkkuja kun yhtenä päivänä viikossa ja paino alkoi pudota ihan hienosti n. 1kg viikossa ja nyt viime viikko ja tämä menny kyllä TOTAALISESTI takapakkia.. ehkä pitäis kokeilla tuota vähä hiilari juttua että pääsis taas ruotuun.. mitä söit esim aamupalaksi kun ite oon leipä ja puuro ihminen? Sun makkarasoppa kuva oli kyllä tosi herkullinen.. Kiitos kun jaoit tämänkin asian kanssamme.. olen kyllä kade noista sun farkuista..mulla makkarat totaalisen rasittavasti estää kippurassa istumisen:( ihanaa kevättä t.jaana

anana kirjoitti...

Wau! Siis aivan loistava suoritus. Miten sen teit? Minulla on ongelmana makkara, siis mahassa. Vaikka ei painoa kai juurikaan ole liikaa mutta miten tuon mahan saa "tasaiseksi"?

Tiina kirjoitti...

^ ihan sama juttu, kolme lasta tekaisseena maha on löysä löllö vaikka muuten paino on mitä mainioimmalla mallilla. Mutta tietäähän sen, jumpata pitäis... ;) Ääh, miks en voi tykätä urheilusta!!

Tosi hyvälle näytät vanhoine farkkuinesi!!

Pikku-Pihlajan Merja kirjoitti...

Huomenta!

Kiittää ja kumartaa kommenteista!

Lisäsin eilen vielä kuvan joka on otettu ennen joulua, vähän vertailupohjaksi. Eli mistään mammuttimitoista en lähteny, mutta kyllä eron huomaa.

Tuohon maha asiaan en osaa sanoa, en oo sitä mitenkään kiinteyttäny. Inhoan vatsalihasliikkeitä, ja vaikka aina päätän että teen niitä illalla jonkun sarjan, se lupaus ei koskaan pidä. Miun molemmissa raskauksissa maha oli aika pieni (tai niin moni sanoi,jopa neuvolassa) ja vältyin raskausarviltakin. Se palautui aika äkkiä normaaliksi synnytysten jälkeen. Ruma leikkausarpi siellä on edelleen piilossa muistona noista kahesta rakkaasta :)

Joku kysyi aamupalasta... Oon huono syömään aamuisin, kahvi yleensä riittää. Muutaman tunnin päästä heräämisestä syön jotakin, pala ruisleipää, jonkun hedelmän tai rahkaa myslillä.

Aamut ja päivät on miun tapauksessa helppo olla vähemmällä syömisellä, ilta on se ongelmallisempi. Ja sehän johtuu sitten siitä kun et oo päivällä syöny tarpeeksi ja säännöllisesti... Tottumusten muuttamista, sitähän tää on pitkälti ollu. Ja kai siinnä on jollainlailla onnistuttukkin :)

Ihanaa tulevaa viikonloppua kaikille teille!

Huomena on miun herkkupäivä! Voi pojat se on sitte yhtä syömistä! ;D

Miia kirjoitti...

Kyllä on huomattava ero! Oot niin pieni nyt :) Mahtava pudotus kyllä :)

Helena kirjoitti...

Mahtavaa, upeeta, ONNEA!

Anonyymi kirjoitti...

Onnea uudelle "sinulle"! Hattua täällä nostan :)
-Paula-

Outi kirjoitti...

Mahtava juttu, Onnea!

Zelda kirjoitti...

Syvä kumarrus hienosta suorituksesta. Itsellä hiukan samantapainen tilanne. Terveys renkkuilee ja pikkuhiljaa pudottelen vajaata viittä kiloa, josko se olokin siitä hiukan helpottuisi.

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

Onnittelut, näytät todella hyvältä ja eron vanhaan kuvaan näkee tosi selvästi!

Itse olen alipainoinen, mutta mahassa on silti selvä makkaran alku ;) Meidän suvussa naisille tulee kaikki vain mahaan :(

Anonyymi kirjoitti...

Aivan upea suoritus! Ja eron kyllä huomaa selvästi.

Jäin miettimään kaloreita, joita itse yritän parhaillaan laskeskella, olen syönyt parin viikon ajan n. 1300 kcal/pv ja 2kg lähtenyt.

Aikoinani laihdutin kolmessa kuukaudessa n. 8kg, mutta silloin söin kyllä todella vähän, alle 1000 kcal päivässä.

Oletko sinä laskenut kaloreita, voisivatko ne olla jopa alle 1000 päivässä? Jos niin, vaivaako nälkä?

Pikku-Pihlajan Merja kirjoitti...

Toiset päivät menee kyllä aika vähällä syömisellä - jos ei ehdi/jaksa/muista päivällä syödä säännöllisesti, niin en sitten illala ala syömään "päivää kiinni"

Nälkä ei oo alun jälkeen kummemmin vaivannut. Voihan se olla paljon mahdollista että kalorimäärät on toisina päivinä olemattomat, ja sitten vielä liikun säännöllisesti joka päivä.

Tosin on sitten niitäkin päiviä, kun rapsahtaa mittarit punaiselle kalorimäärissä... :D Pitäisi ihan joku päivä laskea noita kaloreita, kerran niihin on jotain valmiita laskureitakin netissä.

Kirsi kirjoitti...

Hei. Tuohan kuulostaa ihan kuin minun tapaukselta :) Olen 170 cm pitkä ja painoin 63 kg. Työterveydessä terveydenhoitaja vihjasi kolmen kg laihduttamisesta, jolla saisi vyötärön 83 cm pudotettua 80 cm, joka on se maaginen raja. Minullakin arvot oli siellä yläkantissa joten en aikuisiän diabetestä halua. Muutamassa kk lähti kilot niin, että nyt olen viimeiset kaksi ja puoli vuotta painanut n. 57-58 kg ja vyötärö on 74 cm. Ja tässä olen siis pysynyt. Pudotin painoa laskemalla pisteitä ja se oli tosi helppoa eikä ollut ikinä nälkä, kun tiesi mitä voi huoletta syödä. Olen aina ollut kova syömään! Pienensin myös ruoka-annoksien kokoa ja lautanen on aina puolillaan salaattia/vihanneksia. Perunaa, pastaa, leipää en jätä ikinä! Mutta totesin, että hei, mähän pärjään pienemmilläkin annoksilla ja voin paremmin. En ole esim. niin väsynyt kuin silloin, kun söin rekkamiehen annoksia. Lihavahan en silti ollut, onneksi on geeneissä tuo hoikkuus. Mutta kun minulla jos ylimääräistä on, se on kaikki tuossa vyötäröllä ja siksi siis tuo parin vuoden takainen laihdutusprojekti. Onnea sinullekin! Näytät hyvinvoivalta vanhoissa farkuissasi :)