perjantai 7. marraskuuta 2008

Retki riihelle


Ihana kuurainen aamupäivä innoitti meidät tytöt ulkoiluhommiin. Äiti päätti että lähdettäisiin käymään läheisellä riihellä katsomassa josko niitä tonttuja jo näkyisi...

Ja mitä kummaa, siellähän ne olivat ikkunalla päivää paistattelemassa. Riihitontut Nuutti ja Taimi. Voi sitä ihmettä, kun tytöille kerroin riihitonttujen elämästä... Ne pitävät huolta riihestä ja vahtiivat siellä hevosten heiniä :)


Mukanamme riihiretkellä oli myös kissaherra Joona, joka ilomielin osallistuu aina meidän touhuihin.

Eikä ilman aarteita päästy kotiin...

"Äiti kato Maisa löysi korun"


Tyttö tainnu tulla äitiinsä :) Vanha ruosteinen laakeri, mistä lie sen löytänyt mutta kaunis se oli kuin koru... Laitettiin taskuun talteen ja kotona äiti putsasi sen. Sitten se pujotettiin nauhaan ja vielä lisäksi pieni kulkunen.


Voiko oikeesti olla kauniimpi koru?


Mukava päivä oli meillä, sain vielä tehtyä eiliseen sarjaan kranssin. Nuo vanhat tekstijutskat ovat vieneet miut mennessään... Sopivat miusta niin kivasti talveen ja jouluun.


Jotain herkkää ja haurasta...

11 kommenttia:

maano kirjoitti...

kivan aarre retken olette tehneet :) ja nuit siun ompeluksii , maanon nassu vihertää :)

Terhi kirjoitti...

Ihanat tytöt, ihana tolppanenä motska <3
Ja ihana äiti.

White Linen kirjoitti...

Kyllä on hienoja kuvia, kirpakan aamun tunnelma välittyy hienosti.

Vuokko kirjoitti...

Voi, on teidän lapsilla ihana äiti! Riihitonttuja ja kaikkea! Ihania muistoja lasten mieliin ...

elina kirjoitti...

Hei,
Olen smaa mieltä muiden kanssa, on teidän lapsilla ihana äiti.
Nuo hetket pienten kanssa, retket, tarinat, maahiset ja menninkäiset ne tuntuvat nykyään olevan vain harvojen lasten omaisuutta ja silloinkin yleensä isovanhempien avulla.
Nuo hetket kantavat pieniä pitkälle, auttavat vaikeissa paikoissa ja ohjaavat oikeaan. Sinulle ne ovat korvaamattomia hetkiä, joiden merkitys paljastuu kokonaan vasta, kun lapsesi kasvavat ja näet kuinka paljon tälläiset asiat vaikuttavat heihin vielä vuosien päästä.
Kahden, jo aikuisen, lumiprinsessan äiti.

Sari kirjoitti...

Kivoja kuvia riihiretkeltä. Ja pari tonttuakin oli ollut mukana menossa... ;-)

Löysin tämän blogisi eräästä suosikkiblogistani, ja uskaltauduin linkittämään sinut omaan listaani. Toivottavasti on ok?

Nina kirjoitti...

Kaunista! Ihana pysähtyneisyyden tunnelma vanhojen rakennuksien kuvissa.

Koru on upea ja varmasti rakas, kun itse on löydetty ja ideoitu.

Kranssi on hieno!

mimosamamma kirjoitti...

Voi kuinka koskettava postaus! Kauniita kuvia joita ihana tarina kuljettaa... suloisia tyttöjä, tonttuja, kaunis kissa, persoonallisia koruja ja henkeäsalpaavia maisemia! Ja maailman paras äippä:)
Kiitos taas Sinulle tästä nautinnosta ja mukavaa viikonloppua!

Hanna-Maria kirjoitti...

Voi miten ihana retki teillä ollut. Riihitontut ja kaikki. Tuli ihan itku silmään, kun tyttösesi löysi tuon "korun" ja sinä sitten teit siitä jotain huikean kaunista. Hieno taito, taitaa tosiaan olla perityvää sorttia!

tinttarus kirjoitti...

Olette NIIN ihania!!!!!
Tuonnepa tahtoisin minäkin......
Ja tuo koruhan on upea!!!!!Äitinsä tyttö :) Luova ja osaava, on taito löytää kauneus ympäriltään!

Heini kirjoitti...

Ihana retki ollut! tuo koru on niin kaunis, aarteita todellakin voi löytää mistä vain. :)

ompelukset myöskin ihania, oot taitava!!