sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Voi himputti



Nyt kun on taas ilmat viilenneet niin mie hullu viluvarvas unelmoin täällä puulattioista.
Piti kaivaa muutama raksa-aikainen kuva ja kattoa että miltä se puulattia näyttikään.
Tuollahan se on - kylmänkalseankiiltävän laminaatti ällötyksen alla.

Kuvissa se näyttää parempikuntoiselta kun olikaan, muistan sen.
Täällä on ennen meitä asunut isoja koiria, tanskandoggeja joiden kynsistä on jäänyt ikuiset jäljet lattiaan.
Osasta kohtaa lattia on ihan priima, mutta sieltä mistä on eniten kuljettu, on se naarmuilla ja tosi kulunut.
Silloin kun remontoitiin - keväällä siitä tulee kuluneeksi seitsemän vuotta - kävi lattianhioja tuota katsomassa ja sanoi ettei siitä saa enää hyvää hiomalla.

Mutta entäs maalaamalla?
Tai jollakin ilveellä jos sen saisi kunnostettua?

En tiedä.

Harmittaa kun silloin annoin niin helpolla periksi ja valittiin laminaatti.
Silloin olin ehkä tarkempi että lattian pitää olla siisti ja tasainen ja uskoin että siitä ei saisi hyvää.
Nyt ei niinkään pienet raot ja kolhut haittaisi. Kunhan olisi puuta.
Harmi kun tuonne alle ei voi kovin helpolla kurkistaa.

Mieshän ei lämpene tälle yhtään.
Nykyinen on ihan hyvä.

Ja mie oon nähny jo untakin puulattioista.

Taitaa vaatia taivuttelua...
Näistä jääkylmistä, sukan alla suhisevista ja kaiken paskan paljastavista
laminaateista on päästävä eroon.






(Kuvissa näkyvä vaalea sotku lattialla on remonttipölyä. Se on tarttunut paremmin kuluneisiin kohtiin.)

26 kommenttia:

Minna kirjoitti...

Voihan :O) Eli me ei olla laittamassa laminaattia tän puulattian päälle ;D Piti meinaan laittaa mutta taidetaan vaan hioa ja lakata uusiks!

Heidi kirjoitti...

Meillä laitettiin laminaatti muovimaton päälle. Matto oli ihan kauhea, muttei laminaatti kyllä ollut hyvä ratkaisu. Tummalla pinnalla näkyy kaikki moska, eikä se oikein pestynäkään ole siistin näköinen. Ja kylmä ja liukaskin se on,lisäksi sinne tänne on tullut pieniäkolhuja. Kun seuraavan kerran laitetaan lattiapintaa, niin mieluusti puinen lattia ja vaikka sitten se muovimattokin ennemmin. Mutta ei voinut tätäkään tietää ennenkuin kokeili...

Mari kirjoitti...

Voi ei! En olis kyllä noita piilottanut;)) Ei muuta kuin purkuhommiin! Kyllä se mies siitä lämpenee...

hillevi kirjoitti...

Voi, aina ei remontin kiireessä ehdi ajatella kaikkea. Meillä vanhat puulattiat, laudat kyllä käytettiin irti ja puhdistettiin. Vain pahimmat pykälät hiottiin pois ja vanhat naulanreiät kitattiin. Sitten vain maalia pintaan. Kovasti tykkään!

Onneksi ette repineet lattioita pois, vaan tiedät että siellä ne ovat, odottamassa aikaa että kaivetaan esiin uudelleen!

nasba kirjoitti...

Meillä on 87 rakennettu talo jossa oli mäntyinen puulattia kun muutettiin tänne 4 vuotta sitten. Sitä ei oltu kertaakaan hiottu 20 vuoden aikana. Me hiotutettiin ja laitettiin Osmon valkokuulto päälle. Ja kaunis on! Nyt äkkiä toi laminaatti pois. ;)

Tiina kirjoitti...

Minäkin halusin uudistusta vanhalle kuluneelle puulattialle.Sen enempiä sipistelemättä vain puhdistin ja maalasin vanhan maalin päälle kaksi kertaa.Kolhuja ja rakoja on mutta ei haittaa yhtään, onhan talolla ikää yli 200 vuotta.

Katri kirjoitti...

Nyt vaan miestä ympäripuhumaan! ;) Meillä on ÄÄRETTÖMÄN syviä naarmuja vanhassa puulattiassa, mutta ei ne mua haittaa. Kun remppa etenee, niin lattiat on tarkoitus hioa (mutta vaan vanha maali pois), mutta eihän niistä täysin sileitä saa ja mun mielestä ei tarttekaan vaan aina parempi, että onkin vähän elämän jälkiä, kuten vanhassa talossa kuuluukin. Luulen, että olet samaa mieltä, kun vanhasta tunnelmasta tykkäät... ;)

Lattian hioja varmaan lienee sitä "koulukuntaa", että on ajatellut nimenomaan sitä, että lattiaa ei saa hiottua UUDEN näköiseksi, sileäksi, ilman, että siihen jää mitään jälkiä (luulen näin?). Ja jos urat edelleen on jonkun makuun liian syvät, voihan niihin kuluneimpiin kohtiin rakentaa uuden lattian. Eikös? Meillä mies suunnitteli, että lattiarempan yhteydessä joutuu osan vanhoista (täysin läpimädistä) laudoista vaihtamaan uusiin.

Anonyymi kirjoitti...

Mun vanhempien tuvassa on vanha mäntylattia, pula-aikaan liian kosteasta puusta tehty, joten raot välillä 0,5-1cm ja kauheat urat ja kulumat..

Siskon kanssa yksi viikonloppu yllätettiin reissussa olleet vanhemmat ja maalattiin lattia helmanharmaaksi, hyvä tuli ja on ihan hyvin kestänyt koirien kynsien alla.

T: Riese

Anonyymi kirjoitti...

Niihin rakoihin ja kolhuihin voi laittaa esim.puukittiä..ja sit maalata,ni ei kolhut haittaa!
mut itse jätettiin kaikki kolhut,ei hiottu tms.maalia vaan kaksi kerrosta päälle(betolux).
tosin kun meilläkin koiria,niin maalaus pitää uusia parin vuoden välein,kun se naarmuuntuu aika paljon.Itse jos saisin valita,niin laittaisin kokonaan uuden puulattian ja en maalaisi/lakkaisi.käsittelisin lipeällä:)

Tähtitomu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Tähtitomu kirjoitti...

Ehdottomasti laminaatti pois ja vanhaan lattiaan maali päälle! Mikään ei ole parempi kuin kunnon puulattia - maalattuna tietysti mieluiten. :) Kuluuhan se maalikin, ja naarmuuntuu, mutta minusta pienet kulumat ja naarmut tuovat pelkästään tunnelmaa ja eloa, ja sitäpaitsi lattia on helppo maalata uudelleen ilman mitään sen ihmeempiä lisäkäsittelyjä, kun sen on kerran maalannut hyvällä maalilla. Meillä on täällä suurimmassa osassa huoneista vanhat maalatut puulattiat ja olen niistä äärimmäisen iloinen. Parissa huoneessa on remontin aikana laitetut lakatut lattiat, ja niitä vihaan; meillä on syntymäkodissani sellaiset ja tiedän miten hirveiksi ne menevät, vaikka hetken ovatkin kauniit (äitini muuten käy siellä väsytystaistelua miehen kanssa lattioiden maalaamisesta - miehet ei oikein ymmärrä näitä maalausjuttuja :D). Niiden lakattujen lattioiden kaunistamisessa on aivan valtava työkin sitten kun ne menevät pilalle; ennen kuin mitään voi tehdä, pitää se pirun lakka hioa kokonaan pois... Kaikenmaailman laminaateissa ynnä muissa hirveyksissä vasta iso työ onkin, niissähän pitää herkästi tehdä koko lattia uusiksi. En tajua kyllä ollenkaan miksi maalattuja lattioita ei nykyään yleensä ottaen ollenkaan arvosteta (tai ainakaan juuri kukaan ei tunnu ajattelevan että maalatun puulattian tekeminen tai vanhan lattian maalaaminen olisi mikään vaihtoehto remonttia tehdessä tai uutta rakentaessa). Maalatut lattiathan ovat kaikkein kauneimmat, helppohoitoisimmat ja helpoimmin kaikista lattioista uusittavatkin, sen kun sipaisee vain maalia vanhan päälle (vaikka pelkästään siihen kulumakohtaan!). Sitäkään en ymmärrä, miksi sen lattian pitäisikään olla ihan sileä ja tasainen - kaikkein hienoimpia ja sielukkaimpia ovat minusta ne vanhojen talojen lattiat, joissa näkee kynnyksen muodosta tai lattian pinnasta, mistä askeleet ovat eniten kulkeneet.

Lipeäkäsittely on kyllä toinen, jota kannattaa harkita, se on samalla tavoin aikaa kestävä ratkaisu kuin maalaaminen, tai itse asiassa jopa kestävämpi. Meillä on synnyinkodissani muutamassa huoneessa sellainen lattia ja siinä missä kaikki lakatut lattiat ovat jo hirveän näköisiä, nuo lipeäkäsitellyt ovat 20 vuodenkin jälkeen vielä kuin uusia. Lipeällä saa siis melkein vielä perinteisemmän tunnelman kuin maalaamalla: lattiasta tulee sellainen kaunis sileä (mutta ei liukas) ja tumma kuin hyvin vanhasta maalaamattomasta lattiasta.

Pia kirjoitti...

Samaa mieltä olen sun kanssas. Laminaatti on vihoviimeinen materiaali lattiassa! Kylmä, kalsea, kopiseva ja vielä toi et kaikki pas...t näkyy kilometrin päähän.... meil on makkaris ja inhoon sitä, en kylläkään niin paljoa ku tota ruokahuoneen kamalaa ällöttävää keltaista muovimattoa kuuskyt tai seitkytluvulta... yäk! Puu on aina puu ja olohuoneeseen mekin laitettiin mäntylankku ja osmocolorilla tummaks... tykkään... =D

Arja kirjoitti...

Kantsii kyllä ottaa puulattia esiin!
Meillä just tehtiin lattia valinta..olisin halunnut lautalattian, mutta maksaa niin paljon, että tilasin lautajäljitelmä muovimaton. Laminaattia en halunnut, koska on neljä koiraa ja kosteat tassun kuvat ym..jää lattiaan ja saa pyyhkiä kokoajan.

Mukavaa sunnuntaita<3

Pikku-Pihlajan Merja kirjoitti...

Kiitos kannatuksestanne! (toivotaan että mieskin eksyy lukemaan nää kommentit ;)

Äsken sanoin että jos parivuotta vielä kattelis näitä laminaatteja ja sit ottas pois? - sanoi että nyt kuulostaa jo järkevämmältä. Luuli kai että mie oon heti huomena repimässä täältä lattioita pellolle :D Tästä se väsytys lähtee...

Sillon olin paljon kriittisempi kun noita valintoja tehtiin. Nyt en varmasti olis suostunut laminaattiin. Onni on että se on tuolla alla edelleen - tarvitaan vaan lupa kaivaa se esiin :)

Hyviä vinkkejä on tullut käsittelyyn, tarvitsee varmaan kaivaa tää aihe esiin kunhan ollaan sitten joskus siinnä tilanteessa että pääsee käymään tositoimiin.

Sitä odotellessa ja haaveillessa - vedän vielä toiset villasukat jalkaani :)

Heidi kirjoitti...

Blogissani on sinulle jotain. =)

Kirsikka kirjoitti...

Onni on että ne laudat ovat siellä laminaatin alla! Siitä saa vielä hyvän, ihan varmasti! Vanhassa lattiassa saa olla (ja pitääkin) niitä koloja ja rakoja. minua inhottaa laminaattilattia myös, olisipa edes parketti! Mutta meillä ei muita mahkuja ollut kun tähän muutettiin, vaikka asiaa selvittelin. Joskus meillä on vielä puulattia, ei ehkä tässä talossa, mutta jossian muualla. Olen haaveillut siitä niin kauan kuin muistan! Ja ne miehet, nehän voi aina puhua ympäri, hih ;)

Désirée kirjoitti...

Siellä se vanha lattia odottaa inspiraatiota. Hyvä, ettette kuitenkaan poistaneet sitä kokonaan. Sen voi joskus ottaa esille, kun aika on kypsä.

Meidän talossa ei ole säilynyt vanha lattia. Se on tehokkaasti saneerattu alta pois :/ Uusi lattia odottaa asennusta. Kyllä puulattia on niin paljon kauniimpi kuin laminaatti.

KOIVURINTEEN ROUVA kirjoitti...

Jaksamista lattiaremppaan, sitten kun aika on kypsä, ja mies myös! Täältäkin siis ääni puun puolesta. Öljytty lautalattia on ihanan lämmin vaikkakin altis kolhuille, mutta onpahan vanhakin, joten ei haittaa.. ;)

muru kirjoitti...

Kyllä minäki olisin puulattian kannalla. Tuon laminaatinhan saa "naisvoiminkin" irti että jos et omaa kovin pitkävihaista miestä ;)) niin ei muutakun alat repimään jostakin kohin irti, sittehän sitä on pakko jatkaa ;) Toinen vaihtoehto on että alat pesemään litimärällä rätillä sen laminaattilattian, äkkiäkös tuo menee piloille niin isäntäki taipuu uuteen (puu)lattiaan :D No ei sentäs...tai vois kyllä toimiakin ;) Ajattelisin että kyllä minkä vaan puulattian voi kunnostaa eikä se tarvi olla silosen sileä siinä olen monen muun kanssa samaa mieltä! Sen kylläki oo nhuomannu ettei se puu tunnu jalalle sen lämpimämmältä oikeesti, jos ei alla ole lattialämmitys. Ainakaan meillä.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana blogi sinulla :) Ainut miinus tuosta biisitä/clipistä joka alkaa aina soimaan kun tulee sivuillesi... ei pysty keskittymään yhtään :(

Anonyymi kirjoitti...

ihanat lattiat kyllä se ukkokin siihen ajatukseen lämpenee...laminaattihan ei ole oikein kestäväääää...usein vain luutuat niin kyllä ne saumat siitä rupeaa pursuilemaan ja lattian vaihtohan siinä on edessä;)koska rupeat värkkäämään tuonne pukinpajaan jotain ihania joulujuttuja?

Miia... kirjoitti...

Laminaatit veks vaan ja puuta esiin! Mun mielestä lattioissa ja ruokapöydässä saa olla reippaasti ajan patinaa ja elämän jälkiä. Ei sitten haittaa ne uudet kolhutkaan niin kovasti, sulautuuvat sinne vanhojen joukkoon. :)
Ps. Mukava tämä blogisi, vasta hiljattain tämän löysin.

Anonyymi kirjoitti...

Puhut täyttä asiaa: täälläkin kaiken paskan paljastava laminaatti!
Ja vielä ällöttävän punertavansävyinen ja halvinta mahdollista laatua, eli aivan kamalan naarmuinen edellisten asukkaiden kolmen vauhtiviikarin ansiosta ilmeisestikin.
Itse emme olisi tällaiseen lattiaan päätyneet...
Haaveissa koko ajan lattiaremppa - alta löytyy kylläkin vain muovimattoa, mut jos edes parketin sais. Nyt on hiihdeltävä villasukat jalassa kesät talvet kun kylmä käy jalkoihin.

Minni kirjoitti...

Täällä samanlaiset fiilikset tuon laminaattilattian kanssa! Päädyttiin alakerrassa lammareihin koska meillä on iso koira, haluttiin säästää lankkulattioita. Ootan kyllä kovasti, että saan joskus kaivettua ne esille. :) Yläkerrassa meillä sen sijaan on alkuperäinen lattia, joka oli tosin maalattu, joten maalattiin päälle vaalean harmaalla. Se on kaunis ja ihana, en vaihtaisi mihinkään! <3

Mutta älä huoli, siellä se puu on tallessa eikä häviä mihinkään. :)

t. Minni

ps. mä kyllä niin tykkään näistä sun taustabiiseistä, tuo lisäfiilistä! Kiitos taas tästä blogista. :) *jää fiilistelemään*

Lm kirjoitti...

Heippa,

nimimerkillä kokemusta on voin kertoa että n. 18 neliöisen huoneen laminaatit napsii irti reilussa vartissa. Jos siis huone on tyhjä. Eikä edes listoja tarvinnut irroittaa. Eikä siihen tarvita muskeleita eikä juuri työkalujakaan.

Sitten lattian hionta kevyesti ja maali päälle. Koloja jää mutta mitäs sitten? Ei kun toimeen vaan. Ei ihan oikeasti ole iso homma.

Isompaa hommaa aiheuttaa uudelleen listoitus. Ne pitää tiputtaa sen 5-8mm alemmas. Tai mahdollisesti vaihtaa ns. korkeammat listat jotta vanhojen jäljet jää piiloon ja mahdollisesti myös tapettien alareunat.

Anonyymi kirjoitti...

Pitkästä aikaa tulin kurkkimaan ja täällähän oli lattiajuttua.. Miulla ois muovimattojen alla lehtikuusilankkua odottamassa esiinmarssia. Tavallaan ymmärrän miehesi nihkeyden käydä toimeen. Jotenkin se ajatus lattioiden tyhjentämisestä, purkamisesta, käsittelystä,listotuksesta yms.. kauhistuttaa. Mutta, inspistä odotellessa.. :D