Tuli tässä mieleen

Jakaa teidän kanssa tämä lehdestä hoksattu hauska idea

käyttää vanhoja emalikattilan kansia ripustustelineinä keittiössä.

Meillä tässä roikkuu pyyhe, mutta voihan tämmöiseen ripustaa muutakin.

Saisi hauskan kollaasin vaikka kesäkeittiön seinälle.

Erilaisia ja erikokoisia kansia...

Nään jo silmissäni :)

Ulkona on niin synkkää ja sateista.

Onneksi lasten keräämät kukat piristää päivää :)

Noniin -

hyvästit sitten mikroshortsit ja topit,

tervetuloa villasukat ja pitkät kalsarit!

Miulle kun olis niin passannu nuo kesäkelit,

tympii yli kaiken tuo

sade ja tuuli.

Parempia säitä odotellessa.

Jos pitää plussia kaivella, niin tuleepahan paneuduttua

 vähän vaikka tään huushollin ruokkoamiseen.

Aloitin sillä että kävin Heidin luona Livinkissä ihastelemassa

kaikkea kivaa, ja muutama pikkujuttu lähti mukaan

siivoustsemppiä antamaan...

Hassu pieni Mailegin nalle joka näyttää ihan Uppo-Nallelta,

ja punapilkulliset posliinivetimet keittiön lipaston kaappeihin.

Lämpimät päivät ovat kumminkin muistoissa

ja nippuna kesäisiä kuvia.

Kohta, kohta

Alle kuukausi aikaa jännittävään perhetapahtumaan.

Alkaa Viesti mammalla olla tukalat olot. Onneksi se saa huilailla viime hetket laitumella yhdessä siskonsa ja siskon pikkuisen tyttären kanssa.

Alkaakohan isäkin vaistoamaan jännät hetket? 

 Epäilen, sillä taitaa olla uudet heilat kiikarissa... ;)



Kesäiltana

Palasinkin pian

Kun löysin kameran patterilaturin niin tulee taas räpsittyä kuvia.

Verannan pöytä on testattu,

aamupuuro ja murot maistuu paljon paremmalta kun sisällä.

Kun vaan malttaisi syödä,

ulos on pienillä paljailla varpailla kamala kiire!

Tässä vielä vinkkinä puutarhanlaittajille - tavallisesta metsäkuusestakin saa hauskan yksityiskohdan pihalle, kun leikkaa sitä joka vuosi. Ennen juhannusta oon aina leikannu uudet kasvut puolesta poikki ja katkaissut latvaa, että kuusesta tuli "pöydän" mallinen.

Illalla tulee kylään tuttuja.

 Tiedossa paljon lapsien melskausta,

 saunomista ja tietysti grillausta ja herkuttelua :)

Jotain (melkein) valmista

Mihin se kaikki aika menee - se vähä vapaa-aika?

Puutarhurina ei sitä aikavarasta tarvitse kaukaa hakea. Tuollahan se levittyy tällähetkellä ihanan vihreänä keltaisen torppamme ympärillä :)

Viimekesäiset kukkapenkkiprojektit saatettu valmiiksi. Ja uudet projektit siintelee silmissä, vaikka päätin ettei vähään aikaan mitään suurta. Sai ihan tarpeeksi yhdelle keväälle kivibodausta harrastaa.

Nyt sitten saa siitä kesästä nauttia,

tätä on niin ootettu!

Palaan. 

 

Hups -

kun pääsi taas aikaa vierähtämään! En jaksa selitellä mitenkään, oon vaan ollu saamaton, kuten kaikkien muittenkin hommien suhteen jotka täytyy tehdä SISÄLLÄ. :)

Veranna on todettu oivalliseksi taimien kasvatuspaikaksi, valoa ja lämpöä sopivassa suhteessa. Tanakoita ja hyvinvoivia taimia . Pelargoniat siirtyi kanssa yläkerrasta verannan lämpöön paistattelemaan. Kukkivatkin jo kovasti. Kesäilme muuttuu tässä tilassa joka kesä, nyt on kierroksessa raikas punavalkoinen lookki.

 Punapilkullisesta vahakankaasta piti tulla grillipaikalle puupölleistä askarreltuja kärpässienipenkkejä, mutta se jäi nyt toistaiseksi toteuttamatta. Ehkä vielä tänäkesänä ehdin paneutua asiaan. Ja muutenkin voisin ottaa kuvia uudesta grillaus/nuotiopaikasta. Se on ollu huippusuosittu, melkein joka ilta ollaan istuskeltu paistamassa makkaraa tai muuten vaan tulen ääressä.

Onneksi kangasta oli senverran iso pala että se riitti verannan pöydälle liinaksi. Kangas on ostettu Livinkistä.

Niin, että verannalla on nyt sitten pöytä ja lipasto on viety muihin tehtäviin. Sama pöytä joka oli hetki sitten meillä keittiössä. Oon aina haaveillu että olis ihana juoda kesisin päiväkahvit verannalla, niinkuin ennenvanhaan ihmiset tekivät. Kunhan saan ulkoistettua nuo miun taimet, jotka valtaa nyt koko pöydän, niin sitten on heti testattava miltä se sumppi maistuu verannalla juotuna :)

No mitäs sitten keittiössä pöytänä, jos keittiönpöytä on verannalla?

Se on se oranssi ihanuus - jonka varmasti vanhimmat lukijat muistaa. Se joka vietti yhden kesän ulkona
pirtsakan tuolirykelmän ympäröimänä :D Suttasin sen valkoiseksi ja raahasin keittiöön. Kesä ulkona oli saanut pinnan halkeamaan ja reunat tummumaan. Ja sillähän kerää vaan lisäpisteitä, kun on kyseessä meidän pöytä... Niin, ja se verannan lipasto on nyt myös keittiössä.

Muutoin kaikki on suhtkoht ennallaan, paitsi että tämä pieni (sanat-ei-riitä-kuvaamaan - kuinka ihana se onkaan) ihana IHANA karvamytty hörökorva muutti meille.

Äitienpäivälahjaksi.

Oon oottanu niin kauan tuota pentua, kuvitellut minkälainen se olisi, onkohan se jo syntynyt - haaveillut.

Ja nyt se on siinä.

Täydellisine sinisine silmineen ja neulanterävine kynsineen. Tuntui että pakahdun kun sain sen syliin, ja silmät kostuivat väkisin vaikka en mikään herkkis ookkaan :) Näen siinä paljon Joonaa, samaa rotua kun ovat. Jännityksellä katsotaan minkälainen persoona hänestä kasvaa. 

Nyt jo niin rakas Oiva 
(Oivariini, Margariini, Oippa, Oivastus-Aivastus, Oikku... ;) 



Ihanaa äitienpäivää kaikille Äideille, nautitaan päivästämme!