keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Nyt kun kerran


hevosenhajuun päästiin, niin postaan vielä yhden hevosaiheen.

Aiheena on Heppani Hopoti Hoi, tai ehkä paremminkin sen jalat.

Taas on se aika vuodesta kun ihania pitkäkoipia putkahtelee kesäniityille,
niinkuin Heppani Hopoti Hoi viimekesänä. Koivet oli tosiaan pitkät, ja aivan totaalisen lyntyssä. Toinen etujalka sojotti itään ja toinen länteen. Eihän se tietysti kutsumanimeltään Kekeksi ristittyä varsaa haitannut, onnellisena se paineli pitkin laidunta emänsä vierellä. Omistajat oli sitä enemmänkin huolissaan - eihän tuonnäköisestä kenokoivesta voisi ikinä tulla oikeaa ravihevosta.

Päätettiin kumminkin yrittää ja alettiin hoitaa ja suoristaa jalkoja. Kullanarvoisena apuna olivat miehen hyvät kengitystaidot (ja hyvät hermot), sekä Uno Yxklintenin kirja Varsan jalka-asentojen korjauksen ABC - asentovirheiden hoito teoriassa ja käytännössä. 

Kyllähän niitä sitten laiteltiinkin.
Vuoltiin, raspattiin, liimattiin, massattiin, askarreltiin, teipattiin ja leikattiin.
Ja kiroiltiin.

Monta kertaa oli varsa huollossa talven aikana. Se oppi siinä sivussa seisomaan paikallaan kiinnitettynä, nostamaan kaikki jalat ja muutenkin luottamaan ihmisiin että eihän nää huonoa meinaa vaikka vähän outoja puuhastelevatkin.

Mie tietysti kuvasin koko meijän yhteisen suoristusoperaation,
pistin kuvat kollaasiin ja tässä se nyt on teillekkin.

Toivon että joku saa tästä lohtua jos sieltä niityltä ei löydykkään sitä huisin hienoa suorakinttuista juoksiavarsaa. Itse olisin ollut vuosi sitten tämmösestä tsemppikollaasista onnellinen, niin toivottomalta tuntui tilanne. Toimeen kannattaa vaan tarttua heti, jalat suoristuu parhaiten kun hoidon aloittaa mahdollisimman äkkiä. Ja aina kannattaa yrittää. Uskomus että jalat suoristuu itsestään varsan kasvaessa on väärä, tai suoristuuhan ne osittain, mutta noin pahat asentovirheet ei oikene itsestään nin paljon etteikö niistä olisi myöhemmin haittaa eläimelle.

Ensimmäiset kuvat kollaasissa on otettu muutaman päivän vanhana, ja viimeisimmän otin viimeviikolla.

Yläkuvat on otettu tänään, kuvaajana meijän Mimma 5v. :)






15 kommenttia:

*Minna* kirjoitti...

Voi vitsi, aivan mahtavaa! Kieltämättä nuo ensimmäiset kuvat on aika masentavat, mutta onneksi olette tehneet hyvää työtä! Komeat ja suorat jalat on nyt :)

Minun entinen suokkini sairastui vuosia sitten vakavasti ja olin ihan varma, ettei sillä enää koskaan ratsasteta tai tehdä mitään muutakaan. Muutama hevoskumppani jopa menehtyi samaan sairauteen. Joku ihme tapahtui ja hevonen selvisi ja on tänäkin päivänä hyvinvoiva parikymppinen. Tiedä sitten olisiko sekään kunnossa ilman akupunktiohoitoja tai muita juttuja. Onneksi kaikki pahalta näyttävät vaivat eivät hevosellakaan tarkoita välttämättä elämän päättymistä!

Ankkurinappis kirjoitti...

Wau! Tällaisena ei niin pro heppaihmisenä ei voi kuin ihailla taitojanne!

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa, pitkäjänteistä työtä! Tuohon kun ryhtyisivät kaikki hevosihmiset, eivätkä luvuttaisi niin helpolla ja laittaisi hevosia vain kiertoon, "kun ei siitä tullut juoksijaa".. Onnellinen putte ja suorat, komeat sukkajalat! :)

-hellullei

Tingelstiina kirjoitti...

Uskomaton muutos! Kyllä on heppasen hyvä kasvaa, kun pääsee lihaksetkin kehittymään oikein. Muistakaa kiitellä itseänne tehdystä työstä, olette sen ansainneet.

päivi kirjoitti...

ihanat on nuo yläkuvat! ja mieletön työ saatu aikaa tuossa kollaasissa! huikian hienoa, eipä ois uskonu että ekassa ja vikassa kuvassa on sama kakara!

Anonyymi kirjoitti...

Facessa jo tuli kommentoituakin, mutta kyllä tosiaan ootte tehneet hyvän työn!
Ihan huippuhieno heppa teillä kasvamassa. Mielenkiinnolla odottelen sitten sen ravurin uraa. Tsemppiä kesän koitoksiin tallin varttuneemmalle väelle!

Marru kirjoitti...

Ihanaa, että saitte apua ja siitä oli vielä hyötyäkin! Ja toivottavasti tästä ihanasta postauksesta joku toinenkin heppakasvattaja hyötyy :D
Mukavaa kesää sinne!

Anonyymi kirjoitti...

Hei,Oliko kirjassa tutkittua tietoa jalkojen "kestävyydestä" suoristuksien jälkeen? Oliko tehty ravi/ratsuhevosille?

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa! Tulipa hyvä mieli tästä! :)

t. MinniM

Pikku-Pihlajan Merja kirjoitti...

Jälleen kommenteistanne kiittäen! :)

Kyllä sitä miulta iso kivi on vierähtänyt sydämeltä kun saatiin kuntoon nuo jalat. Eihän ne nyt satasuorat oo edlleenkään, mutta kumminkin semmoset että kyllä noilla juoksemaan pystyy (ja helposti;)

Kirjassa ei ollut tutkittua tietoa jalkojen kestävyydestä, mutta luulisin että eihän kukaan edes jaksaisi nähdä tuommoista vaivaa, jos hyöty olisi vaan esteettinen. Ja onhan noita ihan huippuravureita ainakin joilla on varsana jalkoja oiottu. Esim. muistaakseni Sörkän Sälliltä on etujalkojen asentoja korjattu. Kirjassa oli fiksailtu kaikenlaisten hevosten ja ponien jalkoja, ravureita ja ratsuja. Hyvä opus kaikenkaikkiaan.

Tärkeimpänä pointtina kirjassa oli se että hoito on aloitettava mahdollisimman äkkiä kun varsa on vielä nuori. Yli vuoden ikäisen jaloille ei sitten enää ookaan mitään radikaalia tehtävissä, ne on semmoset kun on.

-N- kirjoitti...

Ihana lopputulos, tiedän myös toisin päättyneen tarinan lähipiiristä jossa pieni spagettijalka kuoli alle puolen vuoden ikäisenä hassuine jalkoineen. Siksi nykyiset kuvanne ovat jotain aivan mahtavaa...

Anonyymi kirjoitti...

Meillä tehtiin -09 syntyneelle vänkyräkintulle samantyyppistä oiontaa. Mies on opiskellut (ja toki käytännössäkin tehnyt) kengitystä vuosia ja käynyt Unon luentoja ja demoja katsomassa, mutta hän konsultoi lisäksi paria tuttua seppää, kun ei aiemmin ollut ihan tämäntyyppistä hommaa tehnyt. Meidän ruunalle (silloin toki ori) laiteltiin mm. paikkaa ja liimasidettä tukemaan ja mukavasti oikenivat, kun homman aloittaa ajoissa ja tekee pitkäjänteistä työtä. Nykyisin ruunaa treenaa mukavasti ja tullee syksyllä oppariin ja kokeeseen.

Kivas kuvasarja, meilläkin jokunen kuva tuli pikkumiehen oikaisuruljanssista otettua.

-Anu-

oliwiaKociewianka kirjoitti...

I can speak some European languages but I cannot Finnish. It is worth learning your mother tongue to understand the ideas of your post. The pictures you present are amazing and the song accompanying here went into my head I suppose for a long.
Greetings from Poland, oliwia.

Anonyymi kirjoitti...

Summer in Finland (?) must be a Triumph of life, you live in paradise!

greetings Chiara

Anonyymi kirjoitti...

Oi mitä kuvia! Aivan ihania!

Mare :)