tiistai 18. elokuuta 2009

Laiskan virkkaajan apina...


Wanhattaren Marin ja Anne Claire Petitin innoittamana päätin hankkia meillekkin ihanaisen rutkalejalka-apinan.



Mie oon sitten tosi huono virkkaamaan, tai en siis omista lainkaan pitkäjänteisyyttä jota tarvitaan virkkaamiseen tai neulomiseen. Valmista pitää syntyä HETI. Kävin kangaskaupassa toimittamassa ihan muuta asiaa, kun silmiini osui juuri saapunut pakka ihanaa tummanruskeaa joustofroteeta. Siitä se ajatus sitten lähti. Virkkasin vaan pyöreät kakkarat naamaksi ja masuksi. Käsistä tuli ehkä himpan liian lyhyet, mutta joudun tekemään vielä toisenkin, niin saan sitten sille pidemmät raajat.













29 kommenttia:

Maria kirjoitti...

I-H-A-N-A!!! :)))

Piia kirjoitti...

Samojen tyyppien innoittamana minäkin innostuin virkaamaan apinan ja toinen on heti tekeillä. Minä taas en tuota ompelukonetta ymmärrä yhtään, menetän hermoni jokakerta ja lähinna koneessahan tuo vika aina on, ei minussa.
Hauskalta näyttää sinunkin apina!

Ilona kirjoitti...

Moi vaan:) Minäkin olen kärsimätön/laiska virkkaaja, joten tuollainen olisi varmaan minunkin apinaratkaisuni. Oikein söpö!

Olen joskun virkannut tuollaisen trikookudepallon (alemmassa postauksessa), kun meidän kissat olivat pieniä. Laitoin sinne täytteen sekaan myös kissanminttua, sekös vasta antoi pallolle kyytiä:)

Sanna kirjoitti...

IHANA!!Voi jos osaisi itsekin tehdä tuollaiset!Sä olet kyllä supertaitava noissa käsitöissä!

Nappisydan kirjoitti...

Ihana apina! Alanpa epäillä, että munkin tarttee ruveta apinointihommiin. Voisin apinoida sun ratkaisua. :)

Pellon pientareella kirjoitti...

Kiva apa on, hauska ilme sillä.

Sari kirjoitti...

VOI! Aaivan ihana! Tekisköhän meidän mummu meidänki perheeseen tollasen apskan....

Maippi kirjoitti...

Oi miten suloinen! Tahtoo kans :)

Tingeling-Maija kirjoitti...

Ihana! <3
Ja miten ihana kuva apinasta ja uudesta onnellisesta omistajasta <3

Pieni Lintu kirjoitti...

Voi miten hellyyttävä!!! :)

-TIINA- kirjoitti...

Hieno kompromissin tulos ja nuo korvat on hurmaavat!

anana kirjoitti...

KÄÄK! Siis ihan tajuttoman magee! Superihanan tuosta tekee juuri muutaman eri materiaalin yhdistäminen <3
Meille kelpais tuollainen pupu ;)

~Maria~ kirjoitti...

Aivan älyttömän ihana!!

Anis kirjoitti...

Onpas hauskannäköinen epeli..siis tuo apina:). Kiva kun se on hieman isompi.

PikkuBertta kirjoitti...

Tuota apinaa kun katselee,niin väkisin rupee hymyilyttämään,ja päivä on pelastettu.

Hymyä päivääsi:))

Nina kirjoitti...

Suloisa siitä tuli!
Mukava on myös tuo edellisen postauksen Penan pallo. Saattaisi kestää meidän pikku terrierillämmekin, joka puree kyllä kaikki hajalle ;)

MaMMeli kirjoitti...

Söpö pari pikkuinen ja apina :)

Krisse kirjoitti...

Tosi hauska..mistä otit vartalon kaavan?

Mervi kirjoitti...

Aivan mahtava apina! Kuten Marinkin tekemä! Haluis kans... meillekin apinoita... :)

Unknown kirjoitti...

Löysin tänne valkoista pellavaa-blogin kautta ja heti jäin kiikkiin. Ihana blogi <3

Hanna kirjoitti...

Voi kun ihana apina, hauskan näköinen.

SariW kirjoitti...

Hauska sovellus, niin hellyyttävä apina : ) Tuo tekotapa sopisi minullekin paremmin...

Miia kirjoitti...

Ihana on. Voi kun saisi jotain aikaiseksi. Tosin löysin juuri miehen lapsuuden rakkaimman pehmolelun, apinan. Nostin jo sen esille, pojan tulevaa huonetta piristämään. Mutta pitäisi kyllä tuotakin kokeilla, kun virkkauksesta tykkään. Ja ompelusta. Kumpaakaan erityisen hyvin osaamatta.

Katja - Bag End kirjoitti...

Ihanan iloisen näköinen apina :-)

bean emäntä - bea's kirjoitti...

Aivan loistava tuli tästäkin!

Heli kirjoitti...

Lystikäs ja ilmeikäs apina! Froteen ja virkkauksen yhdistelmä kiva, yhdestä materiaalista olisi jotenkin "tylsempi".

Neiti Nimetön kirjoitti...

Vekkuli apina! Eipä sitä tuon erikoisempaa tarvitsekaan :)

Sokrutin kirjoitti...

Voi miten soma. Mä haluun tuollasen meidän 4vuotiaalle. Huoh!

Minttu kirjoitti...

Oletpa luova, ja lisäksi vielä tosi kätevä käsistäsi :) Tosi veikeä tuo apina.