Kalusteita puutarhassamme...

Meidän halpis puutarhakalusteet, jotka ovat palvelleet viisi kesää ovat tulleet tiensä päähän. Pöytä oli niin ketkussa kunnossa että aikani kiristeltyäni muttereita ja naputellessani liitoksia, kannoin sen takaisin autotalliin. Olisi notkahtanut ruohikkotasolle jo pöytäliinan painosta.

Mistäs sitten uusi pöytä? No kaupasta - tai alakerrassahan oli semmonen kammottavan oranssi pirtinpöytä. Edellisten asukkaiden jäämistöä. Mitäs jos kokeilis sitä...

Kuinka kukaan on voinut maalata pöydän tuon väriseksi?!
Nätin mallinen mutta väri on totaalisen JÄRKKY.

Vai onko sittenkään... Ympärille eriparituolit, laventelinsinistä, valkoista ja minttua tai turkoosia. Maalipurkki oli jo varattuna, mutta taidan vielä malttaa... tuo on kaikessa kamaluudessakin aika erikoinen :) Huomatkaa myös meidän ihanan villinä rehottava nurmikko! Se ei taintunuttkaan sinne tammenlehtien alle. Tänään se saa vielä uutta pontta kasvuun sillä ulkona tulee taas vettä.

Seurana pöydällä on vielä edellisen kalusteiden tuolit ja sohva. Sohva on lähestulkoon yhtä heikossa hapessa kuin pöytä. Muistan jo toissakesältä huvittavan tapauksen kun äitini ja miehen äiti olivat vierekkäin sohvalla syömässä ja kesken ruokailun mummot yhtäkkiä hävisivät. Sohva oli nyykähtänyt mummoineen nurmikolle. Nauratti niin että pissat meinasi tulla housuun. (naurattaa edelleen!) Ehkä olisi uusien tuolien paikka.

Eriparisia - erivärisiä

Martti Marakatti Kartio on ollut Joonan kuoleman jälkeen apeana. Nyt Maran emä Birgit oli tehnyt uuden pentueen jossa on lähes kokonaan oranssi pikkumisu. Se saa kodin meiltä. Nimeksi on kaavailtu Perttiä.

Martti ja Pertti

Mara ja Pera

Jos se Martti siitä piristyisi. Opettaisi Pertille kuinka pyydystetään rottia. Niinkuin Joona aikoinaan opasti Marttia. Kantoi sille rottia ja hiiriä pellolta kun Mara ei vielä taitanut. Niitten kanssa se sitten pelmusi pihalla ja Joona katteli sivusta kuin oppi-isä konsanaan :)

Pilkkumekkoinen repsahdus.

Psst... Rakkain siskoni Terhi, mihin miun musiikit on hävinny?

Pitkänhuiskea kaunotar

matkusti eilen meille, kottikärrykyydillä pellon poikki. Mistäpä muualtakaan kuin Mummin aitasta! En tiiä miten tää on jäänyt huomaamatta, kun vastaavaa ovea oon vähän kaipaillut.

No, nyt se on somistamassa meidän olkkarinnurkkaa. Ja pitihän siihen kranssikin ripustaa:)




Ovi on siis miehen kotitalosta, Mummi muisteli että olisi ollut entisen ruokakomeron ovi. Maali oli lohkeillut, mutta pienellä hionnalla sain irtolastut irti, eikä sille muuta tarvinnut tehdä.



♥

Saalis...

kirpparilta tänään...

Kirpparilla törmää usein itsetehtyihin somiin lasten pussilakanoihin. Koot on niissä vaan mitä sattuu. Tämäkin punaruudullinen oli ihan neliskanttinen. Niistä saa kuitenkin kivoja torkkupeittoja kun laittaa sisään halpisfleecepeiton joita saa muutamalla eurolla. Ne raaskii saksia oikean kokoisiksi ja sopivat mainiosti torkkupeiton sisälle. Täällä on sisällä jyskistä ostettu 2,5 euron fleecepeitto. Pussilakanassa oli vastustamattomat käsintehdyt sydän ristipistokirjailut.

Mukaan lähti vielä emalikokoelmaan hauska muki,

sekä uskomattoman ihastuttava arabian en-tiiä-mitä-sarjaa lautanen, jossa on turkoosi kukkakuvio ruskeilla lehdillä. Näitä huolisin lisääkin!

Lamppu

Muutaman kuvan oon nähyt vastaavista lampuista ja semmonenhan oli saatava keittiöön tylsän ikea lampun tilalle.

HETI.

Alemmassa postauksessa näkyykin tarkoitukseen sopiva joutava sinkkiämpäri rappusilla. Ämpäri nurinniskoin nurmikolle, sisään puinen pölli jota vasten vasaralla ja taltalla nakuttelin pohjasta lampunkannan kokoisen pyöreän kakkaran irti. Ikean lampun lasikuuppa irti ja ämpäri paikoilleen. Hetkessä tuli valmista ja mieskin tyytyi vaan naureskelemaan...

Kuvat on vähän kehnoja, ikkuna taustalla haittaa kuvaamista. Livenä se on oikeesti HIENO! :D

Illalla testaan sen valaistustehoa... Jos ei valaise riittävästi, lasken lamppua alemmas ämpärin sisällä.

Lisäsin vielä nyt illalla otetun kuvan. Ulkona ei tosin oo ihan säkkipimeää, mutta kesäajaksi ainakin lampusta tulee ihan riittävästi valoa. Enemmin mitä luulin. Katsotaan sitten talvella, oonko jo kyllästynyt koko kapistukseen... :)

Ihana huvittavuus

Istui aamulla katsomassa lastenohjelmia.

ITSE puettu.

ITSE valitut vaatteet.

Tässä on kokeilussa kärhö ruukussa... Ajattelin roudata sen syksyllä kellariin ja testata lähteekö vielä ensikeväänä.

Kuvassa myös itse itselleni äitienpäivälahjaksi ostama, kauan haaveiltu rautatieomenapuu. Innolla odotan sen kasvamista. Toivottavasti kestää hengissä.

Sateinen maanantai

Lompsin keltaiset saapikkaat jalassa ja kamera kourassa pihalla.

Toukotyöt seisoo, liian märkää tehdä mitään. Paitsi pieniä istutushommia pihalla...

Siitepölyallerginen nauttii sateen jälkeisestä ilmasta, ei kutita silmiä eikä nenää. (lietteen hajukin on jo hälvennyt :)

Tyttöjen "mansikkamaa" vanhassa perunalaatikossa oli selvinnyt hienosti talven yli. Yhdessä taimessa on jo kukkanuppuja!

Meijän pihamaa ei oo mikään erityisen hieno ja viimisen päälle tiptop laitettu... Ei todellakaan :D Vanha maatalon pihapiiri jota on sen ehdoilla pikkuhiljaa laitettu. Mitään radikaalia ei oo tehty, eikä kai tarviikkaan. Terassista haaveilen jos semmoisen saisi joskus tuohon pihalle kasattua. Vanhoja omenapuita on paljon ja pihalla kasvaa iso tammi. Muutaman kukkapenkin oon väsännyt ja nekin on aika havuisiksi muuttuneet tässä vuosien saatossa :) Yksi isompi perennapenkki on etupihalla jossa on suurin osa siinnä jo muuttaessamme olleita vanhoja perennoita.



Rappusilla on orvokkeja ja pelargonioita. Rappujen kolosta nousee joka vuosi yhtä sitkeästi pieni, valkoisen akileijan taimi. Oon sen kitkenyt monta kertaa pois, mutta taidan luovuttaa ja antaa sen kasvaa siinnä.

Meinasin laittaa tuohon alimman kuvan laatikkoon yrttejä kasvamaan. Persiljaa, rucolaa ja basilikaa. Semmoinen "leivänpäällys" laatikko rappusille, mistä on helppo kipaista vihreää leivälle tai salaattiin :)